Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

"Sulla ukkini raivasi pellot.
Missä lenteli aura, kohta heilimöi kaura,
ole hyvä, hevonen - ystäväni suomenhevonen"

"Ja kun Kannaksella ryskyivät tankit,
oli pakkanen, hanki - sinä olit konettakin luotettavampi
ystävämme, suomenhevonen"

 Maastoretkellä Nokikujan tallilla
10.07.2018 15:08 | Bella

Kuittaus Nokikujan maastoretkestä 10.7.2018

 

Olin saapunut Nokikujan tallipihaan hevoseni Uunon kanssa. Tarkoituksenamme oli  lähteä maastoretkelle ja olin todella innoissani. Oriini ei vaikuttanut jakavan innostustani täysin, sillä se nuokkui varusteet päällä vieressäni. Saattoihan tuo toki olla hieman ottanut nokkiinsa pienestä puhdistusopetaatiostanikin. Olin nimittäin huomannut hevoseni kaulassa pienen naarmun, jota olin putsannut Uunon mielestä ällöttävällä puhdistussuihkeella. Pudistelin hiukan päätäni mietteilleni ja kiristin satulavyön noustakseni muiden mukana selkään.
Pääsimme sujuvasti lähtemään pihalta kohti maastoa. Uunokin oli herännyt horroksestaan ja kulki nyt reippaasti välillä pärskien. Hevoseni ei sitten stressannut uusista paikoista ollenkaan! Hymyillen taputin oriini kaulaa suoristautuen sen jälkeen takaisin satulaan. Ilmakin oli suotuisa ja tuntui, ettei mikään voisi olla enää paremmin.


Jonkun aikaa matkattuamme saavuimme pienelle suoalueelle. Onneksi maastonvetäjä tunsi reitit, joten meidän oli aivan turvallista ratsastaa reittiämme. Uunoa vähät kiinnosti maisemat, se vain kulki innoissaan korvat töttöröllä eteenpäin ja nautti lämpimästä kesäillasta. Olin kyllä onnekas omistaessani ratsunani olevan oriin.


Suoalueen jälkeen saavuimme pienen peltoaukean reunamille, jossa otimme muutamia ravipätkiä. Uuno olisi selvästi halunnut ottaa hieman laukkakisaakin, mutta kilttinä poikana kuunteli pidätteitäni. Ja voi sitä riemua, kun saimme ottaa sen odotetun laukkapätkän. Oriini pärski ja heittipä se tapojensa vastaisesti ihan minikokoisen ilonpukinkin. Kikatin hieman Uunon hassulle hypähdykselle - se ei juuri muistuttanut edes potkaisua taakse, vaan lähinnä loikkaa.


Hiljennettyämme ja peltoaukean loputtua olimme tulleet ratsastamaan erilaisia metsäpolkuja. Jotkut olivat selkeästi haastavampia kuin toiset, mutta onneksi oriini oli varmajalkainen eikä kompura. Toisaalta tämän maaston jälkeen Uuno olisi ainakin saanut hyvää treeniä ja voisin antaa sille hyvillä mielin vapaapäivän huomenna. Otin hetkeksi jalustimet pois jaloistani, sillä Uunon yleissatula ei ollut mitenkään paras mahdollinen. En kuitenkaan viitsinyt tulla karvasatulallani tai koulusatulalla maastoon. Aika pian sujautin jalkani takaisin maastonvihreisiin jalustimiin ja ryhdistäydyin taas satulaan.


Ratsastettuamme hetken matkaa eteenpäin ilmoitti vetäjämme, että nyt alkaisi kotimatka. Aika oli kulunut todella nopeasti ja keskityin nauttimaan loppumatkasta täysillä.
Jossakin vaiheessa matkalla kohti tallia oriini pysähtyi. Uuno alkoi pitämään ihmeellistä pöhinää ja puhinaa puskaan kohdalla, jonka viereen oli pysähtynyt. En ehtinyt tehdä oikeastaan mitään, kun oriini jo teki tyylikkään äkkikäännöksen sivuittain. Hevoseni ei liikkunut pyynnöstäni mihinkään suuntaan, joten huokaisten pyysin muita odottamaan ja tulin alas hevoseni selästä. Tarkoituksena oli taluttaa hupsu oriini puskaan ohi, mutta ei se mennyt ihan niin. Olin juuri katsomassa, mikä puskassa oli, kun sieltä loikkasi kissa. En todellakaan odottanut näkeväni kissaa ja itse säikähtäen vielä Uunoakin enemmän kompuroin päistikkaa polun toiselle puolelle - ja kaaduin takamukselleni. Nyt Uuno katsoi minua oudosti.
"Voihan puolukka sentään! Anteeksi tää viivytys!", mutisin muille ja nousin puskaasta. Olin varmasti aivan tomaatinvärinen ja nolona naurahdin itselleni oudosta sanavalinnasta - saattoi johtua siitä, että olin kaatunut puolukkavarpujen keskelle.


Kun vihdoin jatkoimme matkaa päästyäni jälleen satulaan, alkoi talli olemaan jo lähellä. Otimme vielä viimeisen ravipätkän ja annoin Uunon ravata rennosti sen. Maasto oli ollut mukava, vaikkakin omalla kohdallani hiukan erilainen. Siirsimme käyntiin ja aloimme saapua tallin pihaan.
Kiitin maastonvetäjää mukavasta reissusta ja taputin Uunoa hymyillen. Ehkä ensi kerralla varautuisin kissoihin, enkä kaatuilisi niiden takia puskiin.

 


 - Bella | Kommentoi



 Kouluvalmennuksessa Pohjoistuulen tilalla
27.06.2018 11:12 | Bella

Uunon kanssa kouluvalmennuksessa Pohjoistuulen tilalla 26.6.2018 (valmentajana Avra Pohjanheimo)

VALMENNUKSEN LÖYDÄT UUNON VARUSTEKAAPISTA :)
 

Saavuin suomenhevosoriini Uunon kanssa Pohjoistuulen tilalle, jossa Avra pitäisi meille kouluvalmennusta. Jätin Uunon vähäksi aikaa traileriin ja kävin ilmoittamassa Avralle saapumisestani. Palasin pian takaisin ja otin oriini pois trailerista. Hetken aikaa Uuno katseli pihalla ympärilleen, mutta lopetti sitten pälyilyn ja korviaan höristäen kääntyi tutkimaan taskujani makupalan toivossa. Hymähdin hiukan hevoselleni ja laitoin riimunnarun sen kaulalle. Mutisin hevoselleni käskyn odota ja hain autoni takapenkiltä harjalaatikon. Harjasin oriini pikaisesti sen ollessa nätisti paikoillaan, vaikka eihän se edes ollut missään kiinni. Hain takapenkiltä vielä maastonvihreät pintelit. Pintelöin Uunon jalat ja otin trailerin "varustekaapista" koulusatulani sekä kankisuitset. Laitoin ensin Uunolle suitset, sillä en halunnut päästää hevostani kokonaan vapaaksi ja sitten laitoin oriilleni vielä koulusatulan, jossa alla oli tummanvihreä satulahuopa.
Saavuimme valmennukseemme ja Avra pyysi minua lämmittelemään Uunon hyvin erilaisin taivutuksin sekä kuvioin käynnissä. Tein työtä käskettyä ja aloin ratsastamaan Uunoa kunnolliselle ohjastuntumalle erikokoisin voltein sekä ympyröin. Lisäksi tein loivia kiemurauria sekä muutamat suunnanvaihdokset. Siirryin Avran pyynnöstä raviin, jossa lämmittelyn samoin tehtävin. Uuno pärski hieman ja vaikutti oikein tyytyväiseltä sekä rennolta.
Seuraavaksi sain tehtäväkseni näyttää lisättyä käyntiä sekä ravia. Avra muistutti omasta rentoudestani, jotta Uuno pystyisi liikkumaan mahdollisimman lennokkaasti. Taputin hieman sisäkädellä oriitani ja aloin tehdä Avran ohjeiden mukaisesti seuraavaa harjoitusta, joka oli avotaivutusta. Pienten korjausten jälkeen sekin lähti sujumaan oikein hyvin ja ori keskittyi hyvin tehtäviinsä.
Tehtyämme avotaivutuksia jonkun aikaa, kokeilimme sulkutaivutuksia.  Otimme muutamat kumpaankin suuntaan käynnissä. Sen jälkeen oli vuorossa laukkatyöskentelyä. Teimme laukkaa eritempoissa ja volteilla. Hiukan Uunolla oli aluksi hankaluuksia pysyä tehtävässä mukana, mutta lopulta alkoi sujumaan hyvin ja orini alkoi työskennellä laukassa oikein.
Lopuksi teimme vielä pienen radan, joka sujui ihan mukavasti. Oli hyvä päästä treenaamaan ihan rataakin, koska emme Uunon kanssa olleet ennen tätä kautta kisaanneetkaan paljoa. Nyt kun itselläni olivat opinnot suoritettu, ehdin käyttää aikaani kisoihinkin. Uunon kanssa pääsisimme varmasti treenin avulla jopa sijoille kisoissa.
Valmennuksen loputtua kiitin Avraa ja sovimme seuraavasta kerrasta. Tulin alas ratsailta ja taluttelin Uunoa hetken aikaa pihalla. Vein oriin trailerin luo ja otin siltä pintelit sekä satulan pois. Suitset saivat hevosellani olla päällä niin kauan, kunnes olin saanut kuljetussuojat sille jalkoihin ja talliloimen selkään. Otin lopulta suitsekin pois ja laitoin tilalle riimun. Talutin vielä pari rinkiä oriitani pihalla, ennen kuin ohjasin sen kotimatkaa varten traileriin. Lisäsin vielä heinäverkkoon heinää ja tarjosin orille pienen palan porkkanaa. Varusteet pakattuani suljin trailerin ja nousin autooni. Matka kohti kotia voisi alkaa.

 

 


 - Bella | Kommentoi


RSS

- Jekun Uuno on virtuaalihevonen - CSS-koodi: nemeesis.suntuubi.com
©2018 Suomenhevosori Uuno - suntuubi.com